Sanasto

Pelastusalaan, turvallisuuteen ja rakennuksiin liittyvää keskeistä sanastoa

Alkusammutuskalusto, palonalkujen tai pienten palojen sammuttamiseen tarkoitetut välineet, mm. pikapaloposti, käsisammutin, sammutuspeite.

Automaattinen paloilmoitin, laitteisto joka antaa automaattisesti ja välittömästi ilmoituksen alkavasta palosta, tai laitteiston toimintavalmiutta vaarantavista vioista sekä kiinteistössä että hätäkeskukseen.

Automaattinen sammutuslaitteisto, sammutuslaitteisto joka automaattisesti havaitsee palon tai laitteistovian, välittää tiedon edelleen hätäkeskukseen ja aloittaa palon sammuttamisen esim. vedellä tai muilla sammutteilla.

Avotuli, nuotion tai muun vastaavan tulen käyttö, josta tulen on mahdollista päästä irti ympäristöön maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi.

Ensihoito, terveydenhuollon ammattilaisten antamaa sairaalaan ulkopuolella tapahtuvaa ensimmäistä ja kiireellisintä hoitoa, joka voidaan aloittaa tapahtumapaikalla ja jatkaa kuljetuksen aikana.

Ensivaste, ensimmäiseksi paikalle ehtineen viranomaisen tai viranomaisen valvonnanalaisen henkilön (esim. sopimuspalokuntalainen) vakavasti loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla antama ensiapu, potilaan tilan arviointi, havaintojen raportointi ja hoidon aloittaminen.

Hormi, tulisijoihin ja höyrykattiloihin liittyvä rakennettu väylä, jonka kautta tulisijassa syntyvät palokaasut ja savu poistuvat (savupiippu voi muodostua useasta hormista).

Hätänumero 112, useimmissa Euroopan maissa hätänumero on 112. Puhelut yhdistyvät Suomessa hätäkeskukseen. Soitto hätänumeroon on maksuton. Hätänumeroon 112 soitetaan kiireellisissä, todellisissa hätätilanteissa hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan.

Ilotulite, yleensä tulilangalla sytytettävä pyrotekninen tuote, jolla on tarkoitus saada aikaan liikettä, ääntä ja valoefektejä, esimerkiksi erilaiset raketit, padat.

Joditabletti, apteekista saatava tabletti, joka estää radioaktiivisen jodin kertymisen kilpirauhaseen. Joditabletti on tärkeää ottaa oikeaan aikaan, viranomaiset antavat ohjeen ajoituksesta. Ota joditabletti vain viranomaisen kehotuksesta, ja vain yksi annos. Viranomaiset antavat ohjeita Yleisradion välityksellä. Älä ota joditablettia, jos olet yliherkkä jodille tai sinulla on todettu kilpirauhasen toimintahäiriö.

Kotivara, tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi. Kotivara on normaalissa kierrossa olevia elintarvikkeita ja tavaroita, joita täydennetään sitä mukaa kun niitä käytetään. Näin elintarvikkeet pysyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina.

Nuohouksella tarkoitetaan tulisijojen, hormien ja ilmanvaihtokanavien puhdistusta. Pääsääntöisesti nuohous on tehtävä kerran vuodessa lukuun ottamatta yksityiseen käyttöön tarkoitetun vapaa-ajan asunnon tulisijoja ja hormeja, joissa nuohous tulee tehdä kerran kolmessa vuodessa.   Suuluukuttoman takan tulipesän (avotakka), keskuslämmityskattilan sekä lämminilmakehittimen tulipesän ja tulipinnat puhdistaa nuohooja vain mikäli kiinteistön omistaja tai haltija siitä erikseen nuohoojan kanssa sopii.

Nuohoojat ovat palonehkäisyn, kiinteistöjen energiansäästön ja sisäilman puhtauden asiantuntijoita. Heidän antamansa ohjeet kannattaa ottaa todesta ja ryhtyä mahdollisiin korjaustoimenpiteisiin kodin turvallisuuden takaamiseksi. Tulisijojen ja savuhormien kunnon tarkastamisen ja puhdistuksen lisäksi nuohoojat hoitavat mm. ilmanvaihtojärjestelmien tarkastuksia ja huoltoja sekä savuhormien tiiviyskokeita ja korjauksia. Nuohoojat puhdistavat myös lämmityskattiloiden tulipintoja ja tarkistavat laitteiden oikean toiminnan. Heiltä voi kysyä neuvoa palamiseen, tulisijoihin, ilmanvaihtoon sekä paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Omatoiminen varautuminen on turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä omin toimenpitein. Pelastuslaissa on rakennuksen omistajalla, haltijalla ja toiminnanharjoittajalla velvollisuus omatoimiseen varautumiseen.  Omatoiminen varautuminen tarkoittaa vaaratilanteiden syntymisen ennaltaehkäisemistä sekä varautumista henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen kaikenlaisissa vaaratilanteissa.

Opastaulu ja osoitenumerointi. Näkyvät ja selkeät osoitenumeroinnit ja opastaulut varmistavat avun perille löytämisen. Opastaulusta ilmenee rakennuksen sijainti, porrashuoneet, katuosoitteet, pihatiet alueella ja olet tässä paikka sekä ajoväylät, jotka soveltuvat hälytysajoneuvoille (pelastustiet). Rakennuksen omistaja on velvollinen laittamaan osoitenumeron sekä porrashuoneen tunnusta ilmaisevan numeron tai kirjaimen tieltä ja tontin kulkureitiltä helposti näkyvään paikkaan. Opastaulu tulee sijoittaa ajoreitin välittömään tuntumaan ja tarvittaessa se on valaistava. Lisäksi on huolehdittava talo- ja asuntokohtaisesta numero/kirjain merkinnästä.

Palo-osasto on rakennuksen osa, josta palon ja savun leviäminen pyritään estämään rakenteellisten ratkaisujen avulla. Palo-osastoinnin tärkein tehtävä on mahdollistaa turvallinen poistuminen. Palo-osastoja ovat esimerkiksi porrashuoneet, asuinhuoneistot, autosuojat, kattilahuone ja suuret varastot. Palo-osastoinnit jaetaan käyttötapa-, kerros-, ja pinta-alaosastointiin. Palo-osastoinnin tarkoitus on rajoittaa palon ja savun leviämistä ja siten vähentää palovahinkoja ja turvata rakennuksesta poistuminen.

Palo-ovi on eri palo-osastojen välissä oleva ovi, joka estää paloa ja savua leviämästä toiseen palo-osastoon. Palo-ovea ei saa pitää auki, sen tulee myös sulkeutua ja salpautua itsestään. Mikäli palo-ovea halutaan pitää auki jokapäiväisen toiminnan ja käytön vuoksi, tulee palo-ovi varustaa automaattisella savuun reagoivalla suljinlaitteistoilla, joka sulkee oven itsestään tulipalotilanteessa.

Pelastussuunnitelma on rakennusten omatoimisen turvallisuuden ylläpitämisen työkalu. Pelastussuunnitelmassa kerrotaan vaarojen ja riskienarvioinnin johtopäätelmät sekä rakennuksen ja toiminnan turvallisuusjärjestelyistä. Lisäksi siinä annetaan toimintaohjeet asukkaille ja muille henkilöille onnettomuus ja vaaratilanteiden varalle ja kerrotaan muista mahdollisista omatoimisen turvallisuuden ylläpitämisen toimenpiteistä. Pelastussuunnitelma on laadittava kaikkiin vähintään kolmen asuinhuoneiston asuinrakennuksiin sekä rakennuksiin jotka poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta ovat tavanomaista vaativampia. Lisäksi suunnitelma tulee laatia kohteisiin, joissa onnettomuus voi aiheuttaa vakavia vahinkoja henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle. Myös yleisötilaisuuksiin tulee laatia pelastussuunnitelma.

Pelastustie on ajotie tai muu kulkuyhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja. Pelastustien esteettömyys on tärkeää kerrostaloasuntojen poistumisen kannalta. Pelastustie vaaditaan kaikille yli kolme kerroksisille rakennuksille ja asuntojen varateille, jotka sijaitsevat yli 10 metrin korkeudessa.  Pelastustielle pysäköinti tai pelastustien talvikunnossapidon laiminlyönti voi vaarantaa ihmishenkiä.

Pelastustien nostopaikat: Tikasautolle tulee järjestää nostopaikat siten, että pelastaminen onnistuu kaikista kolmatta kerrosta korkeammalla sijaitsevista poistumisosastoista, joihin on suunniteltu pelastuslaitoksen toimintaa edellyttävä varatie. Maanpäällinen kerros lasketaan paloteknisessä mielessä kerrokseksi. Jos kohde sijaitsee pelastuslaitoksen tikasauton 10 minuutin toimintavalmiusalueen ulkopuolella, tulee kohteen pelastustiejärjestelyistä neuvotella pelastusviranomaisen kanssa erikseen.

Porrashuone on palo-osastoitu poistumisreitti eli uloskäytävä. Porrashuoneessa ei saa säilyttää tavaraa (ei edes asuntokohtaisia kynnysmattoja eikä lastenvaunuja). Porrashuone on pidettävä kulkukelpoisena ja esteettömänä.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on laadittava rakennukseen, jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Ohjetta koskevat määräykset tulivat voimaan 1.5.2000 ja ne ovat velvoittavia kaikissa rakennus- ja korjaushankkeissa. Käyttö- ja huolto-ohje on pidettävä ajan tasalla. Ohjeen tulee sisältää tarvittavat tiedot asianmukaista käyttöä ja kunnossapitoavelvollisuudesta huolehtimista varten muun muassa, rakennuksen käyttötarkoituksesta, rakennuksen ja rakennusosien oamisuuksista sekä laitteista huomioiden näiden eri tekijöiden suunniteltu käyttöikä.

Riskillä on monta määritelmää. Riski tarkoittaa menetyksen, tappion tai vahingon uhkaa. Riskit voivat kohdistua ihmisiin, eläimiin, omaisuuteen, ympäristöön tai yhteisöllisiin arvoihin. Usein riskin suuruutta arvioidaan kertomalla vahinkotapahtuman todennäköisyys riskin vaikuttavuudella. Riski sisältää jo siis vaaraan - vahingon aiheuttavaan ilmiöön - liittyvää analysointia. Riski on määrätyn vaarallisen tapahtuman, esiintymistaajuuden, ja sen seurauksen yhdistelmä.

Riskienhallinta on järjestelmällistä toimintaa ja tutkimusta tietyn kohteen tai toimintatapojen riskeistä, niiden suuruudesta ja minimoinnista sekä tähän perustuvaa riskienhallintakeinojen valitsemista ja käyttämistä. Riskienhallinta keinoja ovat riskien välttäminen, siirtäminen, pienentäminen jakamalla ja vahingontorjunnalla sekä riskin ottaminen.

Riskianalyysi on riskienhallinnan osa, jolla tunnistetaan kohteen ja toimintaympäristön riskit ja arvioidaan vahinkotapahtuman todennäköisyys sekä odotettavissa olevat vahingot. Pelastustoimessa riskianalyysi on ymmärretty kokonaisuudeksi, joka sisältää toimintaympäristötutkimuksen, uhkien kartoituksen ja johtopäätökset parhaiden riskienhallintamenetelmien valinnan mahdollistamiseksi.

Riskikartoitus on riskianalyysin osa, jonka avulla tunnistetaan riskit ja alustavasti arvioidaan vahinkotapahtuman todennäköisyys.

Riskikohde on kohde (rakennus tai toiminta), jossa odotettavissa oleva onnettomuusriski on huomattavasti suurempi kuin lähiympäristössä ja riskin hallinta edellyttää erityisiä toimenpiteitä. Tyypillisiä riskikohteita ovat tietyt teollisuuslaitokset, sairaalat, ostoskeskukset ja muut henkilökeskittymät. Myös teollisuuslaitosten sisällä tietyt vaaralliset kohteet ja työmenetelmät voivat olla riskikohteita.

Talvikunnossapito: Talvella taloyhtiöiden ja kiinteistöjen turvallisuutta edistää hyvä ja toimiva talvikunnossapito. Lumiesteet tulee pitää kunnossa ja on huolehdittava kulkureittien riittävästä hiekoituksesta ja aurauksesta.

Turvallisuuden tavoitetasolla tarkoitetaan asetettavaa riskin rajaa, johon riskianalyysin tulosta verrataan. Turvallisuuden tavoitetasot asetetaan erikseen henkilö- ja omaisuusriskeille. 

Varastot ovat omia palo-osastoja. Sulje ovet ja huolehdi, että ne ovat normaalikäytössä kiinni. Tarkista taloyhtiön järjestyssäännöistä mitä taloyhtiösi ulkovälinevarastossa saa säilyttää.

Vesivahingot: Pienestä pisarasta voi tulla iso vahinko. Taloyhtiön kannattaa varautua vesivahinkojen torjuntaan. Asukkaan tulee olla huolellinen astianpesukoneen, pyykinpesukoneen sekä kylmälaitteiden kanssa, ettei vesivahinkoja tapahtuisi.

Väestönsuoja on rakennuksessa oleva erityinen tila tai erillinen rakennus, joka on tarkoitettu suojaamaan asukkaita ja kiinteistön asiakkaita esimerkiksi mahdollisen kaasu- tai myrkkyvuodon, aseellisen hyökkäyksen tai radioaktiivisen laskeuman uhatessa. Väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai rakennusryhmää varten, jonka pinta-ala on vähintään 1200 m2 ja siinä asutaan tai työskennellään pysyvästi. Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa.

Sanastossa on käytetty lähteenä muun muassa TSK33 Palo- ja pelastussanasto (2006).

Julkaistu 4.1.2012 klo 13.06 , päivitetty 16.7.2012 klo 13.34

Aihealue:
  • Pelastuspalvelut, 
  • Turvallisuusohjeet, 
  • Väestönsuojelu, 
  • Turvallisuus