Pelastuslaitoksen vuosi 2017

8.1.2018 klo 16.44

”Synkin vuosi, mikä tilastoistamme löytyy”, toteaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tuomas Pälviä vakavana. "Nykyjärjestelmän mukaisia tilastoja löytyy vuodesta 1996 eikä vastaavaa vuotta ole alueella ennen ollut. Keskiarvo tulipaloissa menehtyneiden osalta on vuosittain ollut viiden henkilön luokkaa. Muutama sellainenkin vuosi tilastoista löytyy, ettei palokuolleita ole ollut yhtään mutta viime vuonna 2017 alueellamme menehtyi tulipaloissa kymmenen ihmistä. Heidän lisäkseen paloissa loukkaantui vakavasti viisi henkilöä”, Pälviä sanoo.

”Itsestään sammuvista savukkeista huolimatta tupakointi oli useimmissa tapauksista palon lähtösyynä. Valtaosassa kuolemantapauksista asunnoissa ei ollut lainkaan palovaroitinta, vaikka se lain mukaan on pakollinen kaikissa asuinrakennuksissa. Suurin osa menehtyneistä oli yli 65-vuotiaita yksin asuvia henkilöitä”, riskienhallintapäällikkö toteaa.

Henkiä pelastettiin hälytystehtävissä ja ennalta ehkäisevällä työllä

Hyviäkin uutisia onneksi on. Pelastuslaitos pelasti välittömästä vaarasta kuusikymmentä ihmistä vuonna 2017. Heistä 16 pelastettiin tulipaloista, 29 ajoneuvoista liikenneonnettomuustilanteissa ja 15 muista vaaratilanteista, kuten vedestä, sortumista tai työmailla sattuneista onnettomuuksista. Sitä montako ihmistä pelastui valvonnan ja koulutuksen ansiosta tapahtumatta jääneiden onnettomuuksien muodossa, on mahdotonta sanoa mutta heitäkin on useita. Esimerkkejä tästä olivat muun muassa asukkaiden onnistuneet alkusammutustoimet tulipalotilanteissa ja turvallisuutta lisänneet rakennustekniset ratkaisut, joiden ansiosta vakavimmilta vahingoilta vältyttiin. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on pelastuslaitoksen lakisääteinen tehtävä, jota toteutetaan rakentamisen ohjauksen, valvonnan ja tarkastusten sekä turvallisuusviestinnän keinoin.

Erilaisiin toimitiloihin ja kiinteistöihin tehtiin 2700 palotarkastusta vuonna 2017. Niistä 70 tarkastusta tehtiin ns. paloriskiasuntoihin eli koteihin, joissa pelastus- tai ensihoitohenkilöstö, tai muu viranomainen, on arvioinut, että olosuhteet ovat paloturvallisuuden kannalta vaarantuneet. ”Tyypillisesti asunnoissa on suuren tavaramäärän ja epäsiisteyden vuoksi kohonnut riski tulipaloille tai asukkaan oma toiminta on vaarallista esimerkiksi muistisairauden tai heikentyneen elämänhallinnan vuoksi. Näissä kohteissa pyrimme järjestämään asukkaalle apua ja tukea yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa”, Tuomas Pälviä kertoo. 

Turvallisuuskoulutusta yli 86000 hengelle

Pelastuslaitos ja alueen sopimuspalokunnat järjestivät vuonna 2017 yli 900 tilaisuutta, joiden tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoja ja taitoja onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä antaa valmiuksia toimia hätätilanteissa oikein. Tilaisuuksissa tavoitettiin vuonna 2017 yhteensä 86760 henkilöä, mikä on 19 % alueen asukkaista. Tilaisuuksia olivat esimerkiksi oppitunnit yläkouluilla, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetyt turvallisuus- ja alkusammutuskoulutukset, taloyhtiöiden turvallisuusillat sekä luennot senioreille. Lisäksi turvallisuusviestintää tehtiin muun muassa sosiaalisen median, turvallisuusoppaiden, verkkosivustojen ja mediatiedotteiden kautta.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli pelastustehtäviä vuonna 2017 kaikkiaan 8235, mikä oli 774 enemmän kuin edellisvuonna. Tehtävämäärää lisäsivät etenkin vahingontorjuntatehtävät, jotka liittyivät muun muassa elokuiseen Kiira-myrskyyn sekä lokakuun tulviin. Vahingontorjuntatehtäviä oli kaikkinensa 951. Rakennuspaloja oli 134, maastopaloja 166 ja liikennevälinepaloja 134. Liikenneonnettomuuksien määrä jatkoi kasvua ollen 980. Vuonna 2016 liikenneonnettomuuksia tapahtui 957 ja vuonna 2015 yhteensä 886. Liikenneonnettomuuksissa menehtyi vuonna 2017 Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella 16 henkilöä ja loukkaantui 520 henkilöä, joista vakavasti 56. Öljyvahinkoja sattui 178 ja vaarallisten aineiden onnettomuuksia 23. Eläinpelastustehtäviä oli 240.

Ensihoitoyksiköillä oli lähes 39000 hälytystehtävää

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen 21 ensihoitoyksiköllä oli vuonna 2017 hälytyksiä yhteensä 38 955. Lisäksi ensivasteena hätätilapotilaan luokse hälytettiin pelastuslaitoksen sekä sopimuspalokuntien ensivasteyksiköt 2076 kertaa. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella oli 22 615 hälytystä. Hangon, Inkoon ja Raaseporin alueella oli 5859 hälytystä. Karkkilan, Lohjan, Siuntion ja Vihdin alueella hälytyksiä oli yhteensä 10 481.

Rintakivusta ja hengitysvaikeudesta sekä aivoverenkiertohäiriöistä johtuvia hälytyksiä oli noin 22 % ensihoidon kokonaishälytysmäärästä. Yleistilan heikkous -hälytystehtäviä oli noin 21 % ja kaatumisia oli noin 13 % hälytyksistä. Erilaisia liikenneonnettomuushälytyksiä oli noin 5 %. Synnytykseen liittyviä ensihoitohälytyksiä oli 160 ja ensihoitajat myös avustivat muutamien vauvojen synnytyksessä joko kotona tai ambulanssissa. Ambulanssissa syntyneille vauvoille pelastuslaitos lahjoitti ”tervetuloa maailmaan” pipon lämmikkeeksi.

Metron tiloissa harjoiteltiin pelastustoimintaa ja viranomaisyhteistyötä sekä tehtiin palotarkastuksia

Pelastuslaitos jatkoi vuonna 2017 metroon liittyviä kohdekoulutuksia ja pelastusharjoituksia yhdessä Helsingin pelastuslaitoksen, ensihoidon, HKL:n ja Poliisin kanssa. Pelastuslaitos toteutti Länsimetron 1. vaiheen käyttöönottoon liittyvät testaukset ja pelastusharjoitukset Länsimetron esittämän aikataulun mukaisesti. Ennen liikennöinnin aloittamista jokaisella metroasemalla ja tunneliosuudella pidettiin erityinen palotarkastus, jossa varmistettiin, että turvallisuustekniikka sekä pelastustoiminnan ja ensihoidon toimintaedellytykset on toteutettu suunnitelmien mukaisesti.

Pelastuslaitos on suunnitelmallisesti kouluttanut henkilöstöään metrotyöskentelyä varten vuodesta 2013 lähtien ja työ jatkuu edelleen. Maanalainen pelastustoiminta edellyttää erityistä osaamista ja kalustoa sekä laaja-alaista yhteistoimintaa eri viranomaisten välillä.

Länsimetron toisen vaiheen osalta pelastuslaitos teki louhintatyömaille palotarkastuksia ja työmailla järjestettiin niiden henkilöstön kanssa pelastusharjoituksia, joissa muun muassa harjoiteltiin miten toimitaan tulipalo- ja sortumaonnettomuustilanteissa.

Piirinuohous päättyi Länsi-Uudellamaalla

Piirinuohousjärjestelmä päättyi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella vuoden 2017 lopussa. Nuohous koko Uudenmaalla järjestetään 1.1.2018 alkaen sopimusperusteisesti eli kuntalaisen ja nuohousyrittäjän välisellä sopimisella. Aiemmin alue oli jaettuna nuohouspiireihin, joita hoitivat nimetyt nuohousyrittäjät pelastuslaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen ja taksojen mukaisesti. Jatkossa asiakas itse valitsee ja tilaa nuohousyrittäjän paikalle. Vakituisessa asuinkäytössä olevassa asunnossa tulisijat on nuohottava kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnossa kolmen vuoden välein. Nuohouksen voi jatkossakin suorittaa vain ammattitaitoinen nuohooja, jolla on nuohoojan ammattitutkinto tai nuohoojamestarin erikoisammattitutkinto.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos huolehtii pelastustoimesta ja ensihoidosta kymmenen kunnan alueella. Työntekijöitä pelastuslaitoksella on noin 600, joista välittömässä hälytysvalmiudessa on päivittäin noin 95 henkeä 12 vakinaisella paloasemalla sekä neljällä ensihoitoasemalla. Vakituisten yksiköiden lisäksi pelastustoimen tehtäviä hoitaa alueella 40 sopimuspalokuntaa (VPK), lisäksi sivutoimiset sammutusmiehet Tenholassa ja Hangossa, kaksi sotilaspalokuntaa, kaksi teollisuuspalokuntaa ja neljä meripelastusyhdistystä. Vuonna 2017 pelastuslaitoksen vakinaiset yksiköt lähtivät 64 minuutin välein pelastustoimen tehtäviin ja 13,5 minuutin välein ensihoitotehtäviin.


Aihealue:
  • Pelastuspalvelut, 
  • Turvallisuus