Usein kysyttyä väestönsuojelusta ja varautumisesta

Pelastuslaki velvoittaa jokaista ihmistä omatoimiseen varautumiseen. Itsensä ja muiden ihmisten auttaminen vaatii tietoja vaaroista ja vaaratilanteiden välttämisestä.

Mikä on kotivara?

Kotivara on osa omatoimista varautumista yllättäviin tilanteisiin, kuten myrskytuhot, sairaus, lakko, tms. Kotivaraa varten kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin tarvittavia tavaroita hieman tavallista enemmän. Kotivara sisältää myös esim. astioita veden varastoimiseen, ensiaputarvikkeita ja lääkkeitä, joditabletit, talouskohtaisia välttämättömyystavaroita, hygieniatarvikkeita, radion ja taskulampun paristoineen sekä hieman käteistä rahaa. Lisätietoja kotivarasta

Miltä yleinen vaaramerkki kuulostaa ja mitä sen kuullessaan pitäisi tehdä?

Kuuntele yleinen vaaramerkki
Yleisen vaaramerkin kuuluessa tulee suojautua sisätiloihin, sulkea ovet ja ikkunat sekä pysäyttää ilmanvaihto. Vaaramerkki kuuluu esimerkiksi silloin, jos ilmaan on päässyt myrkyllistä kaasua. Merkki varoittaa ihmisiä uhkaavasta, välittömästä vaarasta. Merkin kuultuaan ei tule soittaa hätänumeroon, vaan oikeat toimintaohjeet kuunnellaan radiosta. Lisätietoa tapahtumasta saa tilanteen aikana myös teksti-tv:n sivulta 112. Yleensä suojautuminen on tarpeen ainoastaan muutamien tuntien ajaksi tai korkeintaan vuorokaudeksi.

Minut on nimetty taloyhtiöni väestönsuojan hoitajaksi. Mitä tehtäviini kuuluu?

Taloyhtiön hallitus tai kiinteistön omistaja nimeää väestönsuojan ylläpitoa varten hoitajan ja tälle varahenkilön. Väestönsuojan hoitajan tehtäviin kuuluu mm. suojan laitteisiin ja niiden käyttöön tutustuminen, suojaan kuuluvien tarvikkeiden ylläpito ja suojasta tiedottaminen taloyhtiön asukkaille. Suosittelemme, että väestönsuojanhoitaja käy väestönsuojan hoitajan kurssin. Länsi-Uudenmaan alueella omatoimisen varautumien koulutuksesta vastaavat Uudenmaan pelastusliitto ja Finlands svenska brand- och räddningsförbund  (mm. Talon turvallisuuspäällikön ja Suojanhoitajan kurssit).

Mitä toimintaa väestönsuojassa saa olla normaaliaikana?

Väestönsuojia ja niissä olevaa suojelumateriaalia voidaan käyttää muuhun toimintaan, jos ne ovat viivytyksettä väestönsuojelun tarkoituksiin käytettävissä. Suojaa ei saa käyttää sellaiseen tarkoitukseen, mistä suojalle aiheutuu pysyviä haju-, pöly- tai likahaittoja tai rakenteellisia vaurioita. Puolet väestönsuojan lattia-alasta tulisi olla aina vapaana tavaroista.

Mistä taloyhtiön pelastussuunnitelmaan saa suojelulohko- ja piiritiedot?

Suojelulohko- ja piiritietoja ei tarvitse täyttää taloyhtiön pelastussuunnitelmaa laadittaessa. Viranomaiset tiedottavat väestönsuojelun aluejaosta tilanteen niin vaatiessa viranomaistiedotteilla joukkoviestimissä ja suoraan taloyhtiöille.

Mitä ovat suojelulohkot ja mistä ne muodostuvat?

Kuntien alueet on yleensä jaettu suojelulohkoihin, joiden johtokeskukset toimivat tarvittaessa poikkeusoloissa osana väestönsuojelun johtamisjärjestelmää. Lohkojen rajat noudattelevat lähtökohtaisesti kaupunginosa/kyläjakoa kuntien sisällä. Pienen kunnan alue voi jäädä jakamattakin, ja tällöin kunta kokonaisuudessaan muodostaa yhden lohkon. Suurimmissa kaupungeissa lohkoja voidaan yhdistää suojelupiireiksi. Poikkeusoloissa väestönsuojelua toimeenpantaessa omatoimisen varautumisen ohjaus ja johtaminen lomittuisivat paikalliseen aluejakoon. Tällöin valmiutta asuintaloissa ja toimipaikoilla kohotettaessa myös lohkojaosta tiedotettaisiin, lisäksi tiedotettaisiin myös siitä kuinka yksittäiset asuinalueet tähän jakoon liittyvät ja kuinka ne osaltaan sitä myös muodostavat.

Mitä ovat yleiset väestönsuojat ja mistä saan tietää lähimmän yleisen väestönsuojan sijainnin?

Yleiset väestönsuojat ovat kunnan tai valtion varoin rakennettuja julkisia suojia, jotka on tarkoitettu niiden käytettäväksi, joilta oma talokohtainen suojapaikka puuttuu. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella ainoastaan Kauniaisissa on yleinen väestönsuoja.

Kaikkinensa Länsi-Uudellamaalla on yli 3000 väestönsuojaa. Pääosin suojat sijaitsevat asuinkerrostaloissa ja työpaikkarakennuksissa. Ne ovat perinteisiä, yleensä kellarikerrokseen rakennettuja talosuojia.

Julkaistu 2.7.2012 klo 12.20 , päivitetty 27.10.2017 klo 13.00

Aihealue:
  • Väestönsuojelu, 
  • Turvallisuus