Väestönsuojat

Väestönsuojalla tarkoitetaan rakennukseen tai sen yhteyteen tehtyä erillistä tilaa tai erillistä rakennusta, jonka tehtävä on antaa ihmisille suoja räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, kemiallisilta taisteluaineilta sekä ionisoivalta säteilyltä. Väestönsuojia on sekä teräsbetonisia että kalliosuojia. Väestönsuojat on lähtökohtaisesti varattu sodan ajan käyttöön eikä niitä käytetä esimerkiksi kaasu- tai muissa vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Normaalioloissa ensisijainen suojautumiskeino on sisätiloihin suojautuminen.

Väestönsuojat sijaitsevat asuintaloissa ja yleisissä rakennuksissa. Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse. Jos asuintalossa tai taloyhtiöllä ei ole omaa väestösuojaa suojaudutaan sisätiloihin (esim. kellaritilat).

Erilaisia väestönsuojia:

  • Yhteinen väestönsuoja tarkoittaa usealle eri lähekkäin sijaitsevalle rakennukselle tarkoitettua suojaa (esimerkiksi taloyhtiöiden väestönsuojat).
  • Yhteissuoja tarkoittaa tietyn alueen tai kaupunginosan rakennusten käyttöön tarkoitettua kalliosuojaa, johon alueen kiinteistönomistajat ja eri toimijat ovat ostaneet käyttöoikeuden.
  • Yleinen väestönsuoja tarkoittaa yleensä kalliosuojaa, joka on rakennettu kunnan tai valtion kustannuksella ja tarkoitettu julkiseen käyttöön.

Länsi-Uudenmaan pelastustoimialueella ainoa yleinen väestönsuoja löytyy Kauniaisista.

Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu aina viranomaisen kehotuksesta. Esimerkiksi normaalioloissa tapahtuva ydinvoimalaonnettomuus ei Länsi-Uudenmaan pelastustoimialueella edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää.

Käyttökuntoon 72 tunnissa

Väestönsuojaa voidaan normaalioloissa käyttää muuhunkin rakennusluvan mukaiseen tarkoitukseen, esimerkiksi varastotilana. Se on kuitenkin voitava kunnostaa väestönsuojakäyttöön soveltuvaksi 72 tunnissa. Väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on voitava ottaa käyttöön saman ajan kuluessa. Väestönsuojan on mahdollistettava suojattavien riittävän pitkä oleskelu suojassa. Ennakolta on varauduttava siihen, että jatkuva suojassa oloaika on 3-4 vrk.

Jokaiselle väestönsuojalle suositellaan nimettäväksi suojanhoitaja ja hänelle varahenkilö/apulainen. Heidän tehtävänsä on pitää suoja jatkuvasti kunnossa ja tarvittaessa johtaa suojan käyttökuntoon laitto. Molemmat on syytä kouluttaa tehtäviinsä. Koulutusta Länsi-Uudenmaan pelastustoimialueella antaa Uudenmaan Pelastusliitto, katso kurssitarjonta

Julkaistu 27.10.2017 klo 16.47 , päivitetty 27.10.2017 klo 16.47

Aihealue:
  • Väestönsuojelu, 
  • Turvallisuus