Oman kylän palokunta kantoi yhteisöllisyyttä

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä

Kertomus on osa 100 tarinaa turvaajista Suomi100-juhlavuoden juttusarjaa.

Vapaaehtoiset palokunnat (VPK) ovat olleet Suomen pelastustoimen lähtökohta. Ne ovat olleet myös yhteisöllisyyden nostajia ja kannattelijoita monilla paikkakunnilla halki vuosikymmenten. Toiminta kokoaa edelleen kymmeniä tuhansia suomalaisia yhteisen turvallisuuden edistäjiksi ja ylläpitäjiksi. Tässä tarinassa kuullaan välähdyksiä Tuomarilan VPK:n historiasta.

Suomen vapaaehtoisen palokuntatoiminnan historia alkoi 1838, kun Turkuun perustettiin Turun VPK. Seuraavat palokunnat perustettiin 1863 Poriin ja 1864 Helsinkiin. Espoon ensimmäinen VPK, Esbo FBK, perustettiin 1890. Pienen espoolaisen Tuomarilan kylän asukkaat päättivät myös perustaa oman palokunnan vuonna 1929. Toiminta alkoi nimellä Södrikin VPK ja vuonna 1937 nimi muutettiin Tuomarilan VPK:ksi.

"Oma palokunta oli tärkeä turva kylässä, koska Tuomarila oli kulkuteiden osalta pussinperä, sinne meni vain yksi ajotie Espoon keskuksen kautta ja tiet oli silloin sellaisia, ettei niissä kahta autoa mahtunut kulkemaan rinnakkain", muistelee Aulis Salmi.Hän meni mukaan Tuomarilan VPK:n toimintaan vuonna 1939. Junaradan varteen saatu oma seisake sekä myöhemmin rautatieasema vilkastuttivat Tuomarilan kylää merkittävästi 1930-luvulta alkaen.

Mustavalkoinen kuva, palokuntalaisia hevoskärryjen kyydissä, kaksi heistä soittaa torvea.

Hevosvetoinen kulkue mainostaa Tuomarilan vapaapalokunnan 30-vuotisjuhlaa.

Vaatimattomilla varusteilla liikkeelle

VPK:n toiminta alkoi heti aktiivisena. Se oli kyläläisille tärkeä yhteinen hanke. Ensimmäiseksi rakennettiin letkujen kuivaustornilla varustettu palovaja ja ennen sotia myös tanssilava vuonna 1935. Pieniä varustehankintoja tehtiin mutta rahaa ei juuri ollut. Tanssilavan ja erilaisten tapahtumien avulla saatiin tuloja.

”Meitä oli palokunnassa parisenkymmentä henkeä silloin 1940-luvulla. Kaiken ikäisiä oli mukana. Meitä nuoriakin tarvittiin, kun letkuja piti vetää maastossa ja kerätä pois. Kaikki oltiin tavallista väkeä, ei ollut varsinaista palokuntakoulutusta mutta erilaisia kalustoharjoituksia pidettiin. VPK oli sellainen kylän henkireikä. Sinne kokoonnuttiin, että päästiin kavereiden kanssa tekemisiin ”, Aulis Salmi kertoo.

”Rakennuspaloja oli hurjan vähän meidän alueella. Ihmiset osasivat olla tulen kanssa varovaisia. Metsäpaloja sen sijaan oli usein Nuuksiossa. Silloin piti nopeasti saada väkeä paikalle, kun vain väkimäärällä pystyi maastopaloa hallitsemaan. Meillä oli kannettava polttomoottorilla varustettu ruisku. Metsälammista saatiin vettä mutta imuletkun päässä piti olla reikä-ämpäri, ettei tullut roskia pumppuun. Välillä pumppu piti kuitenkin putsata. Pumput oli kovin tehottomia eikä ollut paljon painetta letkuissa siihen aikaan. Jos letkut ei riittäneet, loppu matka kannettiin ämpäreillä. Kuusen oksa oli usein paras sammuttaja metsäpaloissa”, Salmi muistelee.

”Varusteita oli muutenkin vähän ja ne oli aika olemattomia, kaverin kanssa oli kimpassa haalarit, vuoroin niitä pidettiin. Kypärät oli vanhoja, ensimmäisen maailmansodan aikana Espanjassa ja Italiassa pidettyjä sotakypäriä”, Salmi toteaa. VPK alkoi saada paremmin kalustoa ja varusteita toisen maailmansodan jälkeen ja kun Espoon vakinainen palolaitos vuonna 1956 perustettiin.

Mustavalkoisessa kuvassa vanhoja paloautoja ja VPK:n miehistöä.

Tuomarilan VPK hankki Kauniaisten VPK:n vanhan auton vuonna 1932. Auto kuvassa oikealla. Auto oli keskieurooppalaiseen malliin avonainen, siinä oli istumapenkki sivussa, puuvanteet ja pinnat sekä kumirenkaat. Ennen oman auton hankintaa tehtävien hoitamiseksi lainattiin mm. Espoon Sähkön ja Lindholmin sahan autoja. Kuskejakin oli tarjolla vain muutamia ja joskus polkupyörällä ehti tehtäville autokyytiä nopeammin.

Palokuntatalo oli talkootyön ennätyshanke

Vuonna 1950 Tuomarilaan valmistui Pohjoismaiden suurin talkoilla rakennettu palokuntatalo. Sen rakentamiseen käytettiin 15000 talkootuntia. Kyläläiset ottivat talon heti omakseen ja siellä alkoi vilkas toiminta.

Ensimmäisinä vuosikymmeninään palokuntatalo oli suosittu tanssipaikka, jonne tultiin eri puolilta pääkaupunkiseutua. ”Esiintymässä kävivät monet tunnetut kotimaiset artistit Olavi Virrasta Kipparikvartettiin. Myös Ruotsista ja Englannista saakka kävi esiintyjiä. Joskus hieman kyllästyttikin, kun joka lauantai piti lähteä tansseihin järjestysmieheksi”, muistelee Veikko Jousjärvi, joka toimi 32 vuotta Tuomarilan VPK:n päällikkönä.

”Illan aikana esiintyi kaksi orkesteria ja esitysten välissä näytettiin mainospätkä seuraavan päivän elokuvasta”, Jousjärvi kertoo. Palokuntatalossa toimi siis myös elokuvateatteri. Näytökset olivat suosittuja aikana ennen televisioita. ”Viihdetapahtumista saatiin palokunnan toimintaan rahaa. Naisosastolla oli tärkeä tehtävä varainkeruussa, he pitivät kahviota ja myivät virvokkeita. Talkoilla tehtiin kaikki”, Jousjärvi toteaa.

Palokuntatalo oli kylässä monella tavalla tärkeä sosiaalisen toiminnan keskus. Tuomarilan Urheilijat ja Esbo IF järjestivät urheilutoimintaa talon salissa. Myös näytelmiä esitettiin salin näyttämöllä. Lisäksi palokuntatalossa pidettiin häitä ja muita juhlia. Talon alakerrassa oli vuokratiloja ja kiinteistössä toimi mm. elintarvikemyymälä, kampaamo ja posti.

Tuomarilan VPK:n jäseniä juhla-asuissa vanhan paloauton edessä. Palokunnan 80-vuotisjuhla.
Tuomarilan VPK 80 vuotta.

Monissa tulipaloissa mukana

Merkittäviä paloja, joiden sammutustyöhön Tuomarilan VPK on osallistunut olivat mm. Tuomarilan kauppapuutarhan ja Stensvikin tiilitehtaan palo, Leppävaaran työväentalon palo, Esbo Sparbankenin ulkorakennuksen palo, Lindholmin sahan palot, Westendin tennishallin palo, Matinkylän kartanon navettapalo, Espoon Sähkön konttorirakennuspalo, Espoon kunnantalon palo ja Maxi-Market myymälän palo.

Tuomarilan VPK:ssa toimi neljä osastoa; hälytys-, nuoriso-, nais- ja veteraaniosasto. VPK:n hälytystoiminta ja palokuntasopimus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa päättyi vuoden 2012 lopussa. Yhdistys toimii edelleen. ”Palokunta-ajasta jäi hyvät muistot. Toiminnassa oppi paljon ja sai elinikäisiä kavereita sekä vapaapalokuntalaisista että vakinaisen palokunnan henkilöstöstä”, Aulis Salmi ja Veikko Jousjärvi toteavat.

Vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan voi osallistua kaikkialla Suomessa yli 500 palokunnassa. VPK:t tarjoavat antoisan harrastuksen, monipuolista turvallisuusosaamista ja myös fyysisesti vaativaa toimintaa. Palokunnista löytyy tekemistä kaikille: tytöille, pojille, miehille ja naisille. Katso lisätietoa www.palokuntaan.fi

100 tarinaa turvaajista -juttusarja sisäministeriön sivustolla

Veikko Jousjärvi istuu kotonaan olohuoneessa ja näyttää vanhaa mustavalkoista valokuvaa.
Tuomarilan VPK:n entinen päällikkö Veikko Jousjärvi esittelee VPK:n historiasta kertovaa kuvaa.
VPK veteraani Aulis Salmi keskuspaloasemalla vanhan palokaluston vieressä.
Tuomarilan VPK:n toiminnassa mukana ollut Aulis Salmi vanhan palokaluston luona keskuspaloasemalla Espoossa.
Julkaistu 12.7.2017 klo 17.09 , päivitetty 19.9.2017 klo 16.27